Liikennevirasto |
|
| Service health Now: |
|---|
Liikennevirasto (unverified)
Contact information:
Liikennevirasto
Finland
This is the reference implementation of WFS 1.0.0 and WFS 1.1.0, supports all WFS operations including Transaction.
SILTA (katselupalvelu_new:SILTA)
bussipysakit (katselupalvelu:bussipysakit)
Tiedot pysäkeistä ja niiden varusteista kerätään maanteiltä. Pysäkiksi katsotaan vain virallinen, pysäkkimerkein varustettava joukkoliikenteen pysähdyspaikka. Kuvaustekniikka perustuu: KATOS 1 = on, 2 = ei, 9 = ei tietoa Tierekisteri on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Liikenneviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. "Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet." Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Liikennevirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä liikenneviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.
Valaistus (katselupalvelu:Valaistus)
Valaistuksi tieosuudeksi katsotaan 2 tai useamman valaisimen muodostama kokonaisuus tiellä. Käytännössä saattaa esiintyä tapauksia, joissa valaisimet ovat suurin välimatkoin ja heikkotehoisia. Nämäkin osuudet on huomioitava, mikäli valaisimet liittyvät samaan kokonaisuuteen. Valaistuksen tieosoitteet määritellään ko. osuuden ensimmäisen ja viimeisen valaisinpylvään mukaan. Kuvaustekniikka perustuu: valaistuksen omistaja ilmoitetaan koodilla 0 = valaistus on varsinaisella tiellä, 1 = Liikennevirasto omistaa, 2 = kunta omista, 9 = oletusarvo, jos vanhassa tierekisterissä ei ole ilmoitettu omistajaa Tierekisteri on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Liikenneviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. "Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet." Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Liikennevirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä liikenneviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.
talvinopeusrajoitukset (katselupalvelu:talvinopeusrajoitukset)
Piirit kirjaavat talvinopeusrajoitustiedot päätösten mukaisesti toimistotyönä. Nopeusrajoitukset viedään pitkinä osuuksina, huomioimatta tiekohtaisiin rajoituksiin sisältyvää lyhyttä, tien yleistä rajoitustasoa alempaa rajoitusta (pistekohtaiset rajoitukset, porrastukset jne.). Kuvaustekniikka perustuu: TALVINOP Rajoituksen arvo (km/h) Tierekisteri on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Liikenneviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. "Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet." Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Liikennevirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä liikenneviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.
V_SILTA_MIN (katselupalvelu_new:V_SILTA_MIN)
liikennemaarat (katselupalvelu:liikennemaarat)
Moottoriajoneuvojen kokonaismäärä (kpl). Tieto luetaan vuosittain liikennelaskentajärjestelmän kautta, mistä on annettu omat ohjeet. Tieto kuvaa tien poikkileikkauksen liikennettä osuudella, jolla liikennemäärä ja liikenteen koostumus on vakio. Kuvaustekniikka perustuu: KVL vuoden keskimääräinen vuorokausiliikenne, KAVL arkipäivän keskimääräinen vuorokausiliikenne, KKVL kesän keskimääräinen vuorokausiliikenne, KVLRAS raskaiden ajoneuvojen KVL, KAVLRAS raskaiden ajoneuvojen arki-KVL, KVLYHD yhdistelmäajoneuvojen KVL, KAVLYHD yhdistelmäajoneuvojen arki-KVL Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Liikennevirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä liikenneviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.
V_ALIKULKU_MIN (katselupalvelu_new:V_ALIKULKU_MIN)
digiroad (katselupalvelu:digiroad)
Liikenneviraston Digiroad on kansallinen tie- ja katutietoaineisto, joka sisältää teiden ja katujen geometriatiedot sekä liikkumisen suunnittelua palvelevat ominaisuustiedot. Digiroad kattaa kaikki Suomen maantiet, kadut ja yksityistiet n. 430 000 km. Tieverkko muodostuu henkilöautolla ajettavista teistä, lautoista ja losseista sekä kevyenliikenteen väylistä (n. 13 000 km). Digiroadin liikkumisen suunnittelua palvelevia ominaisuustietoja ovat mm. tien toiminnallinen luokka, tieto liikennevirran suunnasta, nimet ja osoitteet, tie- ja katuverkon käyttörajoitukset (suljettu yhteys, kääntymisrajoitukset, paino-, korkeus-, pituus- ja leveysrajoitus), tie- ja katuverkon muut ominaisuustiedot (nopeusrajoitus, leveys, päällystetieto, pysäkit, tieto silta / alikulku / tunneli kohteesta, tasoristeykset) sekä käyttäjiä tukevat palvelukohteet (joukkoliikenne- ja taksiasemat, sairaalat ja ensiapupisteet, ajoneuvon lastaus junaan tai laivaan, pysäköintialueet).
palvelualueet (katselupalvelu:palvelualueet)
Tietolajille inventoidaan levähdys- ja pysäköimisalueiden perustiedot. Tiehen välittömästi liittyvän alueen tieosoite määritellään alueen keskikohdan mukaan. Erillisen alueen osoitteena käytetään alueen keskikohdan projektiota tielle. Kuvaustekniikka perustuu: PATY Palvelualueen tyyppi, joka sinänsä takaa tietyn varustetason, koodataan palvelutasin ja sitä vastaavan opastuksen nojalla seuraavasti: 1 = levähdysalue I (palvelualuevarustus, korkein taso), 2 = levähdysalue II (perusvarustelu), 3 = yksityinen palvelualue (luokkaan 1 rinnastettava, taajaman ulkopuolinen yksityinen palvelualue), 4 = pysäköimisalue I (lisävarusteltu), 5 = pysäköimisalue II (minimivarustus), 6 = lastausalue, 7 = laituri, 8 = muua alue (esim. raskaan liikenteen tarkastusalue) Tierekisteri on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Liikenneviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. "Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet." Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Liikennevirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä liikenneviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.
tasoristeykset (katselupalvelu:tasoristeykset)
Sisältää valtion rataverkolla käytössä olevat tasoristeykset. Kohteet on luokiteltu vartioituihin (varustettu varoituslaitteella) ja vartioimattomiin tasoristeyksiin. Aineisto ei sisällä yksityisraiteiden tai suljettujen alueiden tasoristeyksiä. Liikennevirasto ei vastaa luovutettavien tietojen oikeellisuudesta eikä vastaa aineiston käytöstä tietojen käyttäjälle tai kolmannelle osapuolelle mahdollisesti aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista.
Tien päällyste (katselupalvelu:Tien paallyste)
Tieto rekisteröidään aina, kun tieosuus ensimmäisen kerran päällystetään tai kun päällysteen luokka vaihdetaan toiseksi. Jälkimmäiseen tapaukseen liitty yleensä myös jonkinasteinen rakenteenparantaminen. Kuvaustekniikka perustuu: PÄÄLLUOK 1 = betoni, 2 = kivi, 10 = kovat asfalttibetonit, 20 = pehmeät asfalttibetonit, 30 = soratien pintaus, 40 = sorakulutuskerros Tierekisteri on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Liikenneviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. "Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet." Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Liikennevirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä liikenneviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.
liikennepaikat (katselupalvelu:liikennepaikat)
Henkilöliikennepaikat ovat pistemäisiä kohteita, joissa matkustajajuna pysähtyy. Pisteen sijainti kuvaa useimmiten mahdollisen asemarakennuksen sijaintia. Liikennevirasto ei vastaa luovutettavien tietojen oikeellisuudesta eikä vastaa aineiston käytöstä tietojen käyttäjälle tai kolmannelle osapuolelle mahdollisesti aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista.
tieluokat (katselupalvelu:tieluokat)
Tierekisteriin viedään sekä vallitsevan tilanteen että kulloinkin voimassaolevan tieverkon runkosuunnitelman mukainen toiminnallinen tieluokitus. Tierekisterissä olevaa ns. nykyistä tieluokkaa muutetaan sekä uusia teitä luokitellaan sitä mukaan kuin runkosuunnitelma toteutuu. Kadun tieluokka on sama kuin sen jatkeena olevan tielinkin. Tierekisteriin erikseen otetut ns. Yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut luokitellaan seututeiksi, koska niiden avulla saadaan valta-, kanta- ja seututeiden muodostama verkko aukottomaksi. Kuvaustekniikka perustuu: TOIML Nykyinen tieluokka, EURONRO Eurooppatien numero Tierekisteri on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Liikenneviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. "Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet." Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Liikennevirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä liikenneviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.
ALIKULKU (katselupalvelu_new:ALIKULKU)
rataverkko (katselupalvelu:rataverkko)
Yksiraiteinen ratalinja-aineisto Liikenneviraston hallinnoimasta rataverkosta koko Suomen alueelta. Resurssi ei sisällä yksityisraiteita. Sisältää ominaisuustietoina rataosanumeron sekä ratakilometritiedon, joiden avulla voidaan asemoida (lineaarinen referointi) ratarekisterien kohteita. Resurssista ei selviä moniraiteiset osuudet tai liikennepaikat (ratapihat).
Ajoradan leveys (katselupalvelu:Ajoradan leveys)
Ajoradan leveydellä tarkoitetaan tien ajoneuvoliikenteelle tarkoitetun osan leveyttä. Päällystetyillä teillä ajorata on usein erotettu pientareista valkoisella reunaviivalla. Jos reunaviiva puuttuu, on ajoradan leveys päällystetyillä teillä sama kuin päällysteen leveys, ellei päällystekerroksen tms. perusteella näy selvästi, että osa päällysteestä kuuluu pientareeseen. Sorateillä ei piennarta ole, joten ajoradan leveydeksi ilmoitetaan koko tien leveys.
lisakaistat (katselupalvelu:lisakaistat)
Mikäli tiellä on ajorataa kohden enemmän kaistoja kuin kaksi, ilmoitetaan siitä tällä tietolajilla. Ramppien kiihdytys- tai hidastuskaistoja ei huomioida, vaan ne lasketaan mukaan rampin pituuteen. Peräkkäisten ramppien muodostama sekoittumiskaista sitä vastoin huomioidaan. Kuvaustekniikka perustuu: KAISTALKM poikkeava kaistojen lukumäärä (3-8 kpl) tiellä Tierekisteri on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Liikenneviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. "Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet." Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Liikennevirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä liikenneviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.
Tierekisterin osoitteisto (katselupalvelu:Tierekisterin osoitteisto)
Tierekisteri on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Liikenneviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. "Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet."Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Liikennevirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä liikenneviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.
nopeusrajoitukset (katselupalvelu:nopeusrajoitukset)
Tälle tietolajille rekisteröidään vain pysyvät nopeusrajoitukset (ei tilapäisiä tai ns. vaihtuvia nopeusrajoituksia). Vaihtuvat nopeusrajoitukset ja niiden voimassaoloajat voidaan rekisteröidä omalle tietolajilleen. Koska maastossa ei voi erottaa tilapäisiä tai vaihtuvia nopeusrajoituksia pysyvistä, joudutaan rajoituksen luonne varmistamaan nopeusrajoituspäätöksistä. Kuvaustekniikka perustuu: NOPRAJ rajoituksen arvo (km/h), NOPTAAJA 1 = rajoitus on "taajam"-merkin vaikutusalueella Tierekisteri on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Liikenneviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. "Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet." Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Liikennevirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä liikenneviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.
There are currently no notifications for the service, click the feed icon to subscribe.