[unknown data provider]

5 0 11
Service health Now:
Interface
Web Service, OGC Web Map Service 1.3.0
Keywords
maaperäkartta, kallioperäkartta, pintageologiakartta, aeromagneettinen kartta, kartoitetut turvealueet
Fees
unknown
Access constraints
unknown
Supported languages
No INSPIRE Extended Capabilities (including service language support) given. See INSPIRE Technical Guidance - View Services for more information.
Data provider

unknown (unverified)

Contact information:

Eero Lampio

Service metadata
No INSPIRE Extended Capabilities (including service metadata) given. See INSPIRE Technical Guidance - View Services for more information.

Ads by Google

WMS

Available map layers (15)

Aeromagneettiset matalalentomittaukset (0)

GTK on tehnyt geofysikaalista lentomittauskartoitusta ns. matalalentomittauksena vuosina 1972-2007. Lentokorkeutena on ollut 30-40 metriä ja lentolinjojen väli on ollut pääasiassa 200 metriä. Lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntaukseen perustuen ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla on ollut 6-50 metriä. Mitatut geofysikaaliset suureet ovat: maan magneettikenttä, maankamaran sähkömagneettinen kenttä ja luonnon gammasäteily. Magneettisissa mittauksissa mitataan maan magneettikentän voimakkuutta (magneettivuon tiheyttä) ja mittaustuloksena saatava suure on kokonais- eli totaalimagneettikentän voimakkuus. Mittaukset on tehty vuoteen 1991 asti 1-3 protonimagnetometrilla ja vuodesta 1991 alkaen 1-2 cesium-magnetometrilla. Pääosa maapinta-alasta on lennetty kahta magnetometriä käyttäen. Aineisto soveltuu malminetsintään, kallioperäkartoitukseen ja ympäristötutkimuksiin alueellisessa mittakaavassa. Magneettisten ominaisuuksien vaihtelu maankamarassa aiheuttaa mittaustuloksiin paikallisia magneettisia anomalioita. Anomalioista voidaan tulkita magnetoituman sijaintia, laajuutta, syvyyttä, asentoa ja voimakkuutta. Tulkinnassa päätellään malmiesiintymän, kivilajien, kokoa, ominaisuuksia ja keskinäisiä suhteita.

Kallioperakartta 1:100 000 (1)

1:100 000 -mittakaavainen kallioperäkartta-aineisto sisältää Geologian tutkimuskeskuksen vuo-sina 1948–2007 mineraalisten raaka-ainevarojen kartoituksen, yhteiskunnan kiviaineshuollon ja tieteellisen tutkimuksen tarpeisiin tuottamaa aineistoa. Tämä aineisto sisältää kivilajitiedot alue-rajauksina, kallioperähavainto- ja kairauspisteet sekä olennaiset tektoniset havainnot, litologiset primäärirakenteet, malmimineraalit ja metamorfiset indeksimineraalit. Joidenkin 1:100 000 karttalehtien alueelta esitetään kivilajitietojen lisäksi myös stratigrafia. Valtaosaan karttalehtiä liittyy myös selityskirja. 1:100 000 -mittakaavainen kallioperäkartta-aineisto soveltuu ohjaamaan mineraalisten raaka-ainevarojen kartoitusta, kiviaineshuoltoa, tieteellistä ja soveltavaa tutkimusta, maankäytön suunnittelua ja ympäristöhallinnon kallioperään liittyviä suojeluohjelmia. Kartta-aineiston käyt-tömittakaava on 1:100 000.

Suomen kallioperä 1:1 000 000 (2)

Suomen kallioperän 1:1 000 000 aineisto valmistui vuonna 1997 tarkoituksena koota viimeisin kallioperätieto yhteen ja tuottaa siitä painettava kartta. Suomen kallioperäkartta – Berggrunds-karta över Finland - Bedrock map of Finland 1:1 000 000 kuvaa Suomen kallioperän kivilajit ikäryhmissä, tektonisina yksikköinä ja jaettuna seuraaviin pääalueisiin: Lapin Granuliittivyöhyke ja Inari kompleksi, Karjalainen Pääalue, Svekofennialainen Pääalue ja Kaledonialainen pääalue. Näitä nuoremmat kivet, Mesoproterotsooiset, Neoproterotsooiset ja Paleotsooiset, esitetään ikäryhmittäin. Kartta-aineisto sisältää myös alkalikivet, karbonatiitit ja kimberliitit, sekä meteoriitti-iskemät. Erillisinä tiedostoina ovat geologiset rakenteet, metamorfiset ominaisuudet sekä juonet. Kartta-aineisto koottiin ja muokattiin aiemmin valmistuneista kallioperäaineistoista yhtenäiseksi paikkatietoaineistoksi. Kartta-aineistoa tarkennettiin ja täydennettiin puuttuvilta osin lentogeofysiikan aineistojen avulla. Maastotarkastuksia tehtiin erityisesti pääaluerajoilla. Suomen kallioperäkartta 1:1 000 000 kartta-aineisto sisältää kivilajialueet, granuliittialueet ja pääalueet alueina, juonet, tektoniset rakenteet, litologiset suuntaukset, kimberliittiprovinssit ja pääalueiden rajat viivoina sekä meteoriitti-iskemät pisteinä. Suomen kallioperäkartta 1:1 000 000 soveltuu käytettäväksi alueelliseen, litologiseen, rakennegeologiseen ja tektoniseen tarkasteluun. Karttaa voi käyttää myös opetustarkoitukseen. Aineiston käyttömittakaava on 1:1 000 000.

Maaperäkartta 1:20 000 / 1:50 000 (3)

1:20 000 ja 1:50 000 maaperän digitaalinen aineisto sisältää vuosina 1972–2007 maankäytön suunnitteluun, maankamaran raaka-aineiden tutkimukseen ja inventointiin, ympäristönhoitoon ja tieteelliseen tutkimukseen tuotettua aineistoa. Kartoitusmittakaava on pääsääntöisesti ollut 1:10 000. Aineistossa on esitetty pohjamaana 1 metrin syvyydessä oleva maalaji. Pohjamaakuvion minimikoko on yleensä 2 hehtaaria; poikkeuksena saaret, suo- ja peltosaarekkeet sekä geologisesti merkittävät kohteet. Pohjamaan päällä oleva 0,4 – 0,9 metrin paksuinen maakerros on kuvattu pintamaana. Geologisesti tai taloudellisesti merkittävissä tapauksissa voidaan kuvata paksumpikin pintamaakerros. Pintamaan minimikuviokoko on yleensä 4 hehtaaria. Alle 0,4 metrin paksuisia tai vaikeasti rajattavia peittäviä maakerroksia kuvataan pistemäisinä tietoina, joiden vaikutusalueen koko on vähintään 4 hehtaaria. Maalajien lisäksi aineistossa kuvataan eri tavoin syntyneitä geologisia maaperämuodostumia, kuten harjuja ja kumpumoreeneja. Muita kartoituskohteita, esimerkiksi pienet kalliohavainnot, dyynit, muinaisrannat, on esitetty pistemäisinä tai viivamaisina tietoina. Maaperä 1:20 000/1:50 000 aineisto soveltuu käytettäväksi keski- ja pienimittakaavaisessa maankäytön suunnittelussa, maankamaran raaka-ainevarojen kartoituksessa ja inventoinnissa, ympäristönhoidossa, maa- ja metsätaloudessa sekä tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa. Kartta-aineiston käyttömittakaava on 1:20 000–1:100 000.

Suomen maaperä 1:1 000 000 (4)

Suomen maaperä 1:1 000 000 laadittiin Suomen Kartaston 5. laitoksen Geologia-vihkoon (123-126, 1990). Kartta painettiin vuonna 1984. Suomen maaperä 1:1 000 000 esittää maaperää värein ja symbolein syntytavan mukaan luokiteltuina geologisina kerrostumina. Kerrostumaluokkina kuvataan kalliomaa; louhikko, kivikko, rakka; jäätikkökerrostuma (moreenia): pohjamoreeni sekä kumpumoreeni / ablaatiomoreeni; jäätikköjokikerrostuma (soraa ja hiekkaa): harju, delta, reuna- ja saumamuodostuma sekä laaksontäyte ja muu jäätikön ulkopuolelle syntynyt kerrostuma; meri- ja järvikerrostuma (silttiä ja savea); rantakerrostuma (soraa ja hiekkaa); jokikerrostuma (soraa, hiekkaa ja silttiä); turvekerrostuma. Symbolein on lisäksi kuvattu päätemoreeneja (enimmäkseen De Geer-moreeneja), drumliineja ja dyynejä. Maalajikuvion minimikoko on yleensä 1 km². Koska luonnossa maaperäkerrostumien koko on yleensä pienempi kuin 1 km², on kuviolla esitetty alueen yleisin kerrostumatyyppi. Paikoin on otettu huomioon maaperän kannalta merkittävät neliökilometriä pienemmätkin kerrostumat. Ohjeellinen kuvion kapein kohta oli 0,5 km ja tärkeissä tapauksissa esim. harjuilla 0,3 km. Poikkeuksena pienien harjujen kokoa on liioiteltu. Maaperän 1:1 000 000-aineiston tarkoituksena on antaa yleiskuva maaperägeologiasta ja maaperämuodostumien jakautumisesta Suomen alueella. Aineisto on alun perin tehty Suomen Kartastoon viidennen laitoksen vihkoon 123-126. Aineiston käyttömittakaava on 1:1 000 000. Aineisto toimii vain yleissilmäyskarttana, koska maaperäkuvioita on huomattavasti yleistetty tai osin liioiteltu.

Suomen pintageologiakartta 1:1 000 000 (5)

Suomen pintageologiakartta tehtiin OneGeology Europe –projektia varten digitoimalla Suomen maaperäkartta 1:1 000 000 vuodelta 1993 ja liittämällä siihen aineistoa Fennoskandian kilven kartasta (Geological map of the Fennoscandian Shield) 1:2 000 000 vuodelta 2001 niihin kohtiin, joissa maaperäkartassa oli merkittynä kalliopaljastuma-alue. OneGeology Europe -projektin tavoitteena on luoda Euroopan kattava harmonisoitu geologinen digitaalikartta-aineisto. Suomen pintageologiakartta-aineisto sisältää maaperä- ja kallioperäyksiköt alueina sekä Fennoskandian kilven kartan impaktikraatterit alueina ja tektoniikan viivoina. Aineisto on luokiteltu uudelleen OneGeology Europe aineistomäärittelyohjeiden mukaisesti. Viimeaikaisten radiometristen ikämääritysten perusteella karttatietokannassa olevaa kivilajiaineistoa on muokattu ja ryhmitelty uudelleen 2009-2010 yhdessä Ruotsin ja Norjan geologisten tutkimuslaitosten kanssa OneGeology Europe -projektin tarpeisiin. Kartta-aineiston käyttömittakaava on 1:1 000 000. Aineisto soveltuu käytettäväksi yleistarkasteluun ja siitä näkyy pienessä mittakaavassa Suomen maanpinnalla olevat geologiset yksiköt (maannos poistettuna).

Digitaalinen kallioperäkartta 1:200 000 (6)

1:200 000 mittakaavainen digitaalinen kallioperäkartta-aineisto on yhtenäinen koko Suomen kattava vektorimuotoinen kallioperäkarttakanta, joka on tehty DigiKP -aineistoa yleistämällä. Aineisto koostuu kivilaji/yksikköpolygonitasosta ja viivamaisista tasoista, joissa esitetään siirroksia, muotoviivoja ja juonia. Kantaan kuuluu myös polygonitasona esitettävä lähtöaineistoindeksi ja aineiston laatuluokitus. Aineisto on mittakaavassa 1:200 000, mikä tarkoittaa sitä, että valtaosaa DigiKP -aineistosta on yleistetty vastaamaan 1:200 000 mittakaavaista tuotetta. Niitä DigiKp:n alueita, joiden lähtöaineistotaso on suurempi kuin 1:200 000, ei ole yleistetty. Aineisto on tuotettu vuoden 2009 aikana DigiKP:n 1.0 versiosta. Kivilaji/yksikköpolygonitaso sisältää ominaisuustietona Suomen kallioperän yksikkötietojärjestelmän (Finstrati) mukaiset yksikkökoodit, aikakausitiedot sekä litologiset koodit. Viivatasoilla on omat hierarkiset luokituksensa. 1:200 000 mittakaavainen digitaalinen kallioperäkartta-aineisto (DigiKp200) ja siihen liittyvä yksikkötietojärjestelmä soveltuvat käytettäväksi yleismittakaavaiseen (keskimittakaavainen) kallioperätiedon tarkasteluun, kallioperän ja sen mineraalisten raaka-ainevarojen kartoitukseen ja tutkimukseen sekä yksikkökohtaisen referenssitiedon hakemiseen. Kartta-aineiston käyttömittakaava on 1:200 000.

Digitaalinen maaperäkartta 1:200 000 (7)

1:200 000 maaperän digitaalinen aineisto sisältää vuosien 2002-2009 aikana tuotettua aineistoa koko Suomen alueelta. Aineistoa voidaan käyttää seutusuunnittelussa, maanpuolustuksessa, maannoskartoituksessa (EU) ja erilaisissa alueellisissa yhteistyökartoituksissa. Kartoitusmittakaava on ollut 1:50 000 – 1:200 000. Keskimittakaavaisen aineiston muodostamiseen on käytetty yleistettyä 1:20 000, 1:50 000 ja 1:100 000 maaperän peruskarttaa, ja 1:200 000 mittakaavaista uustuotantoa, joka perustuu tulkintaan ja maastokartoitukseen. Maalajikuvion minimikoko on yleensä noin 6 ha, poikkeuksena jäätikköjokimuodostumat, reunamoreenimuodostumat ja kumpumoreenit, joita kuvataan aineistossa 2 ha pinta-alaa suuremmat alueet. Peittävä turvekerrostuma on kuvattu uustuotannossa soistumana (0-0,3 m turvetta), ohuena turpeena (0,3 – 0,6 m turvetta) ja paksuna turpeena (yli 0,6 m turvetta). Soistumat, kivikot ja avokalliot on lisätty uustuotantoon Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vastaavista kuvioista yleistämällä. Uustuotannon yhteydessä on kerätty maastohavaintoja maapeitteen paksuudesta ja kerrosjärjestyksestä 1 metrin syvyydessä sekä kalliopaljastumista. Maaperä 1:200 000 aineisto soveltuu käytettäväksi yleismittakaavaisessa (keskimittakaavainen) maankäytön suunnittelussa, maankamaran raaka-ainevarojen kartoituksessa ja inventoinnissa, ympäristönhoidossa, maa- ja metsätaloudessa sekä opetuksessa ja tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa. Kartta-aineiston käyttömittakaava on 1:100 000–1:250 000.

Turvekartoitus (8)

Valtakunnan turvevarojen kokonaiskartoitukseen liittyvä aineisto, joka sisältää painopistealueittain turvetuotannon kannalta tärkeimmät yli 20 hehtaarin laajuiset suot ja tarpeen mukaan pienempiäkin alueita vuodesta 1975 lähtien. Aineisto sisältää suokohtaisesti tiedot suotyypeistä, turvelajeista, turvevaroista, turpeen fysikaalisista ominaisuuksista, turvetuotantoon soveltuvista soista, turpeen laadusta ja määrästä sekä hyödynnettävistä turvevaroista. Nämä tiedot julkaistaan kuntakohtaisissa turvetutkimusraporteissa, joissa esitetään yleistiedot jokaisesta tutkitusta suosta sekä niiden soveltuvuudesta mm. energia-, kasvu- ja ympäristöturvetuotantoon sekä suojelutarkoituksiin. Vanhimmat turvetutkimukset liittyvät soiden luonnonhistoriallisiin selvityksiin ja maaperän geologiseen kartoitukseen. Nykyisin valtakunnan turvevarojen kartoitusta tehdään energiaturvevarojen kartoittamiseksi, sekä muuhun turpeen käyttöön liittyvien raaka-aineiden paikantamiseksi. Kartoituksessa tulevat ilmi myös soiden luontoarvot. Turpeen käyttömuotoja ovat mm. kasvu-, ympäristö-, viherrakentamis-, öljynpoisto-, kuivike-, eriste-, suodatin-, tekstiili- ja hoitoturve. Kartoitusten tärkeäksi tehtäväksi on tullut tiedon tuottaminen soista maankäytön suunnittelun pohjaksi kaavoituksiin, suojeluohjelmiin ja rakentamiseen.

Suomen kallioperän ikämääritykset (9)

Suomen kallioperän ikämääritykset

Kallioperä- ja lohkarehavaintoaineisto (10)

Kallioperä- ja lohkarehavaintoaineisto

Suomen kalliogeokemian tietokanta (11)

Suomen kalliogeokemian tietokanta

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus (12)

Suuralueellinen moreenigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus (13)

Suuralueellinen purosedimenttigeokemiallinen kartoitus

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus (14)

Suuralueellinen purovesigeokemiallinen kartoitus

There are currently no notifications for the service, click the feed icon to subscribe.